Miten sitä voikin nauttia hiljaisuudesta ja pelkän kuivausrummun äänestä. Vähälle käytölle jäänyt kylpyhuoneen rumentaja on taas kovassa käytössä - jokapäiväinen taustamusiikkimme nyt vauva-aikana. Poika ja koira on mummun ja papan luona, mies asioilla ja minä yksin vauvan kanssa kotona. Mietin oliko ensimmäisen kanssa oikeasti näin "helppoa", vai olenko itse vain rennompi. En tiedä, mutta hyvä näin.
Alku on ollut ainakin kovin leppoisa. Silti välillä stressaa ja itkettää. Hormonit varmaan. Näissä tunnelmissa loppuviikkoon. Ensi viikolla alkaa arki kun mies palaa töihin isyyslomalta.
Kuvia keittiöstä.
/ Enjoying a quiet home. Pics from my kitchen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti